90-vuotiaalle Mummolleni

Uuden kilometripylvään päällä,
seuraavaa ei vielä näy,
edellinen painuu horisonttiin.
Siinä seisot kädet taskuissa.
Taskut täynnä muistoja.
Mietit onko siitä niin kauan.
Katsot ympärillesi ja huomaat.
Kyllä, niin se on.
On täytynyt kulua aikaa.

Saada ympärille kaikki nämä Rakkaat.

 

Juhlimme eilen suurella joukolla Rakkaan Mummoni 90-vuotispäivää. Meidän osalta juhlat loppuivat lyhyeen Lapinpojan sairastuttua. Kyllä harmitti... Ei sitä ihan joka vuosi pääse 90-vuotisille, saati sitten oman mummon.

Mummon rakkain kahvikuppi oli saanut säröjä, joten ostimme lahjaksi samanlaisia uusia kuppeja. Samalla teemalla koristelin sitten pääkakunkin. Kuppimalli oli tosin hyvinkin erilainen. Liekö mummolta perittyä se, että minunkin kahvikupissa pitää olla ohut reuna. =)

Tein juhliin ylläolevan kerroskakun sekä 3 suurta kermakakkua, yhteensä 150 hlölle. Kaikissa kakuissa ihan tavallinen sokerikakkupohja ja täytteenä kinukikermaa ja vadelmia. Ihan täydellisesti ei kakkujen kostuttaminen onnistunut. Suuret levykakut jäivät liian kuiviksi.

Sydämelliset onnittelut Mummo-Rakas!

Pin It now!